Aloitteet

Eduskunnassa tekemäni toimenpidealoitteet, kirjalliset kysymykset ja keskustelualoitteet kaudella 2023-2027

9.12.2024 Toimenpidealoite: Kansalaistaidot perusopetukseen

8.7.2024 Toimenpidealoite: opiskeluhuollon tiedonsiirron selkeyttämisestä

15.6.2024 Keskustelualoite: Vastuu Ihmisen hoivasta

8.5.2024 Keskustelualoite: Henkinen huoltovarmuus

30.11.2023 Toimenpidealoite: Koululaisten kesäloman siirto

28.6.2023 Toimenpidealoite: Perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen muutoksista perusopetuslakiin

KIrjalliset kysymykset:

9.12.2024 Yrittäjien YEL-järjestelmän uudistus

14.3.2024 EURA 2021-järjestelmän ongelmat

13.3.2024 Tiedonsiirto koulutuksen järjestäjän ja opsikeluhuollon amattilaisten välillä

8.11.2023 Henkinen huoltovarmuus ja kriisinkestävyys

27.10.2023 Keliakorvauksen käyttöönottaminen

17.10.2023 TE-palvelut 2024 -uudistuksen valtionohjaus

6.10.2023 Mobiililaitteiden käytön rajaaminen koulupäivän aikana

Mikkelin kaupunginvaltuustossa tekemäni aloitteet kaudella 2021-2025

VALTUUSTOALOITE

Mikkelin Kaupunginvaltuusto 27.1.2025

KYLIEN TURVALLISUUDEN JA VARAUTUMISEN SUUNNITELMAN LAATIMINEN

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Mikkeli laatii kylien turvallisuus- ja varautumissuunnitelman yhteistyössä Etelä-Savon hyvinvointialueen, kyläyhdistyksen ja aluejohtokuntien kanssa. Kyläyhdistyksillä ja aluejohtokunnilla on tärkeä rooli kylien asukkaiden turvallisuuden tunteen luomisessa ja varautumisessa.

Erilaiset kylät ja maaseutualueet ovat kuntien voimavara, vahvuus ja hyvinvoinnin lähde. Kylien kehittäminen on luontevaa nähdä osana kunnan strategista suunnittelua, jossa enenevässä määrin huomioidaan muun muassa turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä teemoja. Kylien ja maaseutualueiden tulee näkyä läpileikaten kunnan kaikessa toiminnassa, niin viestinnässä kuin myös erilaisissa suunnitelmissa. Kunta on kyliensä summa.

Mikkeli on maaseutukaupunki, jolla on useita kyliä ja kylätaajamia. Mikkeli on myös Suomen toiseksi suurin mökkikunta. Alueellamme on 10000 vapaa-ajanasuntoa, joka tarkoittaa asukasmäärän tuplaantumista kesäkuukausina. Vapaa-ajanasukkaiden viipymät ovat keskimäärin 103 vuorokautta vuodessa. Tämä lisää merkittävästi varautumiseen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyvää panostusta. Kylillä tulee varautua erilaisiin häiriö-, poikkeus- ja kriisitilanteisiin. Tarvitaan yhteistyösuunnitelma ja toimintaohje, jossa sovitaan, miten toimitaan, jos jotain tapahtuu. Kyläturvallisuustyössä tärkeää on kartoittaa kyläläisten erityisosaamista, kylän infran kirjaaminen, kuten aggregaatit, juomavesikaivot, traktorit. Elintarvikkeiden ja lääkkeiden saatavuuden ja viestinnän ja tiedonkulun varmistaminen ovat poikkeustilanteissa huomioitavia. Lähes jokaisella kylällä on kylätalo, jonka varustaminen ja käytettävyys on tärkeä osa kylävarautumista.

Turvallisuudessa usein inhimilliset tekijät ratkaisevat. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää nostaa esille kaikessa varautumisessa henkinen kriisinkestävyys, yhteistyötaidot, tiedot ja osaaminen sekä toimintakyky.

Kyläyhdistykset ovat paikallisia vaikuttajia, ennakoijia, aloitteen tekijöitä, edunvalvojia sekä asukkaiden yhteinen ääni.Kylillä toimii myös aktiivisia metsästysseuroja, joiden kanssa yhteistyösuunnitelman laatiminen on ensiarvoisen tärkeää. Usein metsästäjät tietävät kaikki kylien paikat ja maaston.

Mikkelissä 27.1.2025

Jaana Strandman

Kaupunginvaltuutettu

Mikkelin Perussuomalaisten valtuustoryhmä

VALTUUSTOALOITE

Mikkelin Kaupunginvaltuusto 11.11.2024

TULVATURVALLISUUTEEN VARAUTUMINEN

Mikkelin keskustassa koettiin raju sääilmiö syyskuun 2024 alussa. Rankkasade oli sademäärältään jopa 45milliä/tunnissa. Tämä toi mittavat tulvat keskusta-alueelle. Tulvat aiheuttivat kaikkiaan lähes 2miljoonan euron vahingot Mikkelin kaupungin, hyvinvointialueen ja yrityksien sekä yksityisten henkilöiden omaisuudelle. Mikkelin kaupungin osuus vaurioista oli noin 200000euron luokkaa.

Tulviin varautumisessamme on haasteita. Emme ole riittävästi huomioineet viemäreiden vetokykyä, tulvareittejä ja hulevesien suunnittelua kaupungin keskustassa. Tulvan ja veden voima tuli monille yllätyksenä. Kaupunkimme hulevesiputkilinjoja tulisi lisätä tai rakentaa tilapäinen säilytystila/allas hulevesille. Kaupunki kerää hulevesimaksuja noin 750000euroa vuodessa ja näitä rahoja olisi tärkeää suunnata myös tämän tulvahaasteen ennaltaehkäisemiseksi.

Esitän, että Mikkelin kaupunki ja hyvinvointialue Eloisa ryhtyvät yhteistyössä pikaisiin toimenpiteisiin tulvavarautumisessa. Tarvitsemme tulva-, rankkasade- ja myrsky-toimenpidesuunnitelman. Tämä pitää sisällään kaupungin tulvaohjeen laadinnan, tulvaherkillä alueilla sijaitsevien toimintojen varautumisselvitykset, rakentamisen tulvakoron tarkastelun ja toimenpideohjelman sekä tulvatilanteiden harjoittelun. Tärkeää olisi lisätä myös kaupungin karttapalveluun hulevesitulvariskit ja väliaikaiset lumenvarastointipisteet. Kuntalaisten opastaminen ja ohjeistaminen sekä tiedottaminen ovat erittäin merkityksellisiä asukkaiden turvallisuuden tunteen lisäämiseksi.

Jaana Strandman

Kaupunginvaltuutettu

Perussuomalaisten valtuustoryhmä

VALTUUSTOALOITE

Valtuutettu Jaana Strandman esitti 11.12.2023 Perussuomalaisten valtuustoryhmän ym. valtuustoaloitteena otsikkoasiasta seuraavaa:

"Arjen kustannukset ovat kohonneet kaupunkimme asukkailla. Mikkeli on tuloveroprosentillaan Suomen kunnista kovin verottaja. Lisäksi olemme kaupunkina eri hallintokunnissa tehneet päätöksiä erilaisten arjen kustannuksien lisäämiseksi ja nostamiseksi. Näistä mainittakoon mm. Tonttivuokrien korotukset, hulevesimaksut.

Esitys: Esitämme, että Mikkelin kaupunki selvittää kokonaisvaltaisesti asukkaidensa ne arjen kustannukset, jotka mikkeliläiset veronmaksajat maksavat kaupungin päättämillä maksuilla. Lisäksi esitämme, että Mikkeli ryhtyy toimenpiteisiin asukkaiden arjen kustannuksien hillitsemiseksi.

Mikkelissä 11.12.2023

Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Jaana Strandman
Raimo Heinänen

VALTUUSTOALOITE

Etelä-Savon hyvinvointialue

Aluevaltuuston kokous 13.6.2023

Me allekirjoittaneet Etelä-Savon hyvinvointialueen valtuutetut esitämme omaishoidon ja omaishoitajien työn parantamiseksi seuraavia toimenpiteitä:

Omaishoidon sopimukset

Viimeaikoina on omaishoidontuen sopimuksia yllättävästi irtisanottu Eloisan taholta. Eloisa kertoo, etteivät kriteerit ole muuttuneet. Kuitenkin omaishoitajat ottavat yhteyttä, kun heidän hoidettavan tilanne ei ole parantunut mihinkään ja yhtäkkiä he eivät enää olekaan omaishoitajia. Pyydämme tästä selkeät kriteerit ja perustelut sekä yhteneväiset toimintatavat.

Kiertävän perhehoidon muuttuminen maksulliseksi

Omaishoitajat pitävät aivan liian vähän lakisääteisiä vapaitaan. Niiden järjestämismahdollisuuksista ei tule karsia, sillä omaishoito on ympärivuorokautista hoivatyötä ilman vapaita. Kotiin tuleva perhehoitaja ja lyhytaikainen mahdollisuus vapaaseen asioiden hoitamiseksi on ehdottoman tärkeä vaihtoehto, sillä kaikki eivät saa hoidettavaa laitoksiin vapaiden ajaksi. Kiertävä perhehoito tulee mahdollistaa omaishoitajille maksutta.

Terveyspalveluissa omaishoitajan mukana olemisen mahdollistaminen

Omaishoidettavan kognitio on usein alentunut (muistisairaat, Parkinson, kehitysvamma), jolloin vieras ympäristö ei hahmotu, aiheuttaa hätää, ahdistusta, aggressiivisuutta. Hoidettava ei osaa kertoa tilanteestaan tai ottaa vastaan jatko-ohjeita. On kaikille osapuolille helpompaa, että tuttu omaishoitaja saa olla mukana esim. päivystyksessä, jolloin hoidettava pysyy rauhallisena, omaishoitaja saa tarvitsemansa tiedon hoidon jatkamista varten ja hoito onnistuu.

Omaishoidon ja omaishoitajan työn sujuvuus ja toimivuus

Eloisan palveluista ja päätöksistä tulee selkeästi tiedottaa.Käytänteet tulee olla eri viranhaltijoilla yhteneväiset.Omaishoitajien asiat tulee löytyä selvästi verkkosivuilta; olipa sitten kyseessä lapsen tai ikäihmisen omaishoitajuudesta.

13.6.2023

Jaana Strandman

VALTUUSTOALOITE

Mikkelin Kaupunginvaltuusto 20.2.2023

ELINVOIMAN; YRITYSTEN JA ELINKEINOELÄMÄN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN PANOSTAMINEN

Työnantajayrityksien Kuntarankingissa Mikkelin seudun arvosana laski jälleen. Arvosana on laskenut vuodesta 2019 lähtien elinkeinopolitiikan, saavutettavuuden, kuntatalouden ja yritysilmaston osa-alueilla.

Mikkelin rooli Etelä-Savon keskuskaupunkina tulee olla vetovoimainen. Elinvoiman kasvattamisessa ja menestymisessä tarvitaan suoraviivaisia ja määrätietoisia konkreettisia toimia luottamushenkilöiden, kuntien viranhaltijoiden, oppilaitoksien ja yrittäjien yhteistyönä. Tämä työ meillä Mikkelissä on jäänyt puheen tasolle. Tavoitteenamme on ollut onnellisten yritysten kaupunki. Tämä edellyttää kaupungin kilpailukyvyn vahvistamista. Esitämme, että kaupunki ja Miksei ryhtyy välittömästi seuraaviin toimenpiteisiin yritysten ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksien parantamiseksi:

PÄÄTÖSTEN VAIKUTTAVUUS: Käynnistää luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yrityskoulutukset/ohjaukset, joissa perehdytään päätöksenteon yritysvaikutuksien ja elivoiman arvioimiseen jo valmisteluvaiheessa ennakoiden. Selkeytetään kaupungin strategia ja visio vastaamaan yrityksien elinvoimaan mahdollistavana ja tukevana.
KOULUTUS JA OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUS: Koulutus ja tutkimus hyödynnetään työvoiman saatavuudessa. Oppilaitoksien opiskelijamäärien kasvattaminen niissä opintolinjoissa, joita työmarkkinamme tarvitsevat Etelä-Savossa. Joustavat oppisopimuskoulutukset mm. Yrityksien sukupolvenvaihdoksissa. Pienten yritysten yhteisten Rekry-koulutusten ja verkostorekrytointimarkkinoinnin vahvistaminen yhdessä TE-palvelujen/ELY-keskuksen yhteistyönä. Tavoitteena kouluttaa yritykselle räätälöidysti uusia työntekijöitä.Otetaan yrittäjäkasvatus ja -koulutus vahvasti oppilaitoksien opetussuunnitelmiin.
SAAVUTETTAVUUS: Tehdään kokonaisvaltainen liikenneyhteyksien ja logistiikan sekä etäyhteyksien parantamisen toteutussuunnitelma. Varmistetaan edunvalvonta.
VAPAAT LIIKETILAT JA MAATILAT: Selvitetään ja ryhdytään aktiivisesti markkinoimaan kilpailukykyisiä liike- ja asuinpaikkoja ja yritystontteja. Perikuntien omistuksessa olevien maatilojen kartoitus ja myynnin edistäminen.
KUMPPANUUSPÖYTÄ: Käynnistetään yritysten ja yhteisöjen sekä kaupungin kumppannuuspöytä. Jokaisella kokoontumiskerralla otetaan elinvoimaa edistävä konkreettinen toimenpide, johon luodaan yhteiset stepit ja vastuut. Esim. Kaavoitus, jalostusarvo, hankkeiden kokonaisvaikutukset.

Mikkelissä 20.2.2023

Jaana Strandman

Joulukuu 2022

Etelä-Savon hyvinvointialueen aluehallituksessa ja valtuustossa esitykset järjestöavustusten korottamisesta 0,5milj.eurosta 0,6milj.euroon. Esitys meni läpi äänestyksen jälkeen. Perustelin esitystäni seuraavasti: Etelä-Savon järjestökenttä on merkittävä. SOTE-yhdistyksien määrä on 326 ja jokainen järjestö tekee merkittävää ja arvokasta ennaltaehkäisevää työtä alueellamme. Järjestöjen toiminta lisää ihmisten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Järjestöillä on tietoa, taitoa ja kokemusasiantuntijuutta hyödynnettäväksi sosiaali- jabterveyspalvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tähän yhdyspintatyöhön ja voimavaraan meidän on satsattava.

VALTUUSTOALOITE

Mikkelin kaupunginvaltuusto 26.9.2022

MIKKELIN KAUPUNGIN OMISTAJAOHJAUKSEN TERÄVÖITTÄMINEN

Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että Mikkelin kaupungin tulee terävöittää omistajaohjauksen ja konsernijohtamisen mallia konserniohjeeseen. Mikkelin kaupunkikonsernin tase on noin miljardi. Kyse on merkittävästä asiasta kaupunkimme talouden hoidossa ja siksi omistajaohjaus kokonaisuudessaan on napakoitettava ja jäsennettävä määrätietoisemmaksi ja vastuullisemmaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että omistajaohjauksen tehtävät ja tavoitteet määritellään selkeästi ja suoraviivaisemmin strategiaan pohjautuen. Kaupunkikonsernin konserniohjaus ja johtaminen vastuutetaan selkeämmin ja tytäryhteisöjen toimitusjohtajien, hallituksen ja kaupungin välistä yhteistyötä lisätään. Strategisten tavoitteiden mukaista toimintaa tulee jatkossa tarkastella ja valvoa talouden katsauksissa vuosikellon mukaisesti.

Omistajaohjauksen ja konsernijohtamisen ydintehtävät tulee olla yhtiöittämisestä ja rakennemuutoksista johtuvien asioiden suunnittelu ja toimeenpano, konsernin rahoitus- ja sijoitussuunnittelu, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan tilan arviointi, hankintatoiminta, sopimushallinta - ja valvonta. Riskienhallintaan tulee määritellä tasot, jotta voidaan tunnistaa koko kaupunkikonsernin riskitasoa eri palvelualueilla yhtiöissä. Kaupungin tulee voimakkaammin huomioida ja kehittää hankintavalmiuksia ja hankintakulttuurin yhtenäistämistä sekä koordinoida yhtiömuotoisesti tuotettavien palveluiden järjestämistä. Lisäksi tytäryhtiöiden hallituksiin ja konserni- ja elivoimajaostoon tulee valita henkilöitä, joilla on osaamista, tietoa ja taitoa toimia vastuullisina hallituksen/jaoston jäseninä.

Jaana Strandman

VALTUUSTOALOITE

Mikkelin kaupungin valtuusto 29.8.2022

OIKORADAN EDISTÄMINEN

Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että Mikkelin kaupunki ryhtyy edistämään Oikorata-hankeinvestointia Lahti-Mikkeli -välille. Tämä oikoratavaraus on maakuntakaavassa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä johtuvat pakotteet ja vastapakotteet ovat muuttaneet matkustusta ja tavaraliikennettä Venäjän ja Suomen välillä. Itäradan suunnitelma perustui Venäjän liikenteen kehittymiseen ja radan tarpeellisuuteen.

Mikkelin näkökulmasta saavutettavuutta pääkaupunkiseudulle tulee ensisijaisesti edistää. Siihen oikorata Lahti - Mikkeli olisi ratkaisu, sillä matka-aika lyhentyisi 1,5 tuntiin. Olisimme silloin työssäkäyntialueella. Ministeri Skinnari on tukenut oikoratahanketta. Savonrata oikaistuna on erittäin hyvä Itä-Suomen elinvoiman kehittäjä muuttuneiden olosuhteiden vuoksi. Oikorata tukisi alueemme kehittymistä pitkälle tulevaisuuteen.

Mikkelissä 29.8.2022

Jaana Strandman

Mikkelin perussuomalaisten valtuustoryhmä

Adressit, joita olen ollut syksyn 2021 aikana tekemässä:

- Launialan koulun säilyminen perusopetuksen kouluna

- Otavan lähipalvelukeskuksen säilyttäminen

- Juvan Osuuspankin lakkauttamisen peruminen

Tekemäni adressi 1.5.2022

Mikkelin kaupungin uimarantojen säilyttäminen, johon sain kolmessa päivässä 1517 nimeä

VALTUUSTOALOITE

Hankintastrategian ja hankintaosaamisen kehittäminen

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Mikkelin kaupungin tulee keskittyä hankintaosaamisen ja hankintojen toteuttamisen kehittämiseen yhtenä osana talouden kuntoon saattamista. Hankintojen merkittävyys tulee tunnistaa ja tunnustaa strategiseksi menestystekijäksi koko alueelle. Hankinnat ovat keino toteuttaa kaupungin strategisia tavoitteita ja juuri siksi se vaatii tekijöiltä vahvaa hankintaosaamista ja näkemystä.

Hankinnoilla voidaan edistää alueen elinvoimaa huomioimalla aluetalousvaikutukset, paikalliset yritykset ja elinkeinoelämä. Vuoropuhelu alueen yritysten kanssa on erittäin tärkeää, samoin kuin ennakoiva yritysten saaminen kaupunkiin ja sitä kautta työpaikkojen luominen. Kilpailutusten pisteytykset tulee laatia tukemaan paikallisuutta. Konsernin yhteisiä kilpailutuksia ja konserniyhtiöiden sisäistä osaamista tulee hyödyntää hankinnoissa.

Hankintalain tuntemus ja ohjeistus, dokumentointi, kilpailutus ja sisäinen valvonta tulee olla jatkossa hallinnassa koko organisaatiossa . Hankintoja koskevat käytännöt ja hankintaohjeistukset tulee olla ajantasalla ja niitä tulee noudattaa. Hankintoja tulee johtaa ja kaikki erilaiset hankinnat tulee olla tiedossa yhteisesti, jotta kokonaisuus on hallinnassa ja eri hankintojen välille on mahdollista luoda synergiaa. Kaupunkimme tulee luoda hankinta-alusta, joka mahdollistaa hankintojen paremman strategisen johtamisen.

Mikkelissä 4.10.2021

Jaana Strandman

VALTUUSTOALOITE

Mikkelin kaupungin valtuuston kokous 15.3.2021

Karavaanareiden matkaparkkien perustaminen Mikkeliin

Suomessa järjestäytyneitä karavaanareita on 68000, siis perheineen reilut 150000. Vuonna 2020 matkailuajoneuvojen myynti kasvoi 17% ja sama tahti näyttää jatkuvan tänäkin vuonna. Korona-aika on lisännyt osaltaan kotimaan matkailua ja karavaanariutta. Yksi karavaanariseurue jättää pysähdyspaikkaansa keskimäärin noin 240e hankkimalla palveluja ja tuotteita.

Mikkelin ohi kulkee vilkasliikenteinen 5-tie ja jatkossa matkaparkin turvin karavaanarit tulee pysäyttää Mikkeliin asioimaan, nauttimaan, käyttämään palveluja ja viihtymään.

Matkaparkin perustaminen on edullinen.

Mikkelin keskustan alueella matkaparkki voisi olla Rautatieaseman pohjoispäässä, myös Mikkelin sataman alue makasiinien kohdalla tarjoaisi mainion paikan. Urheilupuiston koulun parakkien kohdalle saisi erinomaisen paikan, johon pienillä kustannuksilla voisi rakentaa siirreltävän matkaparkkikontin, jossa olisi WC, suihku, kemssan tyhjennys, sähkö, vesi sekä kaasupullovaihto. Matkaparkkikonttien rakentamisessa voisi hyödyntää Mikkelin työllisyyspalveluja kierrätyskeskuksen työpajalla tai mikkeliläisiä yrityksiä. Ammattikorkeakoulu voisi ideoida maksujärjestelmät sopiviksi, samoin kuin karavaanareille tarjottavia palvelupaketteja omatoimiseen tai ohjattuun vapaa-ajanviettoon. Hyödynnettäisiin mikkeliläistä osaamista ja tällä konttikehittelyllä voisi olla myös vientimahdollisuuksia.

Esitän, että kaupunki ryhtyy tutkimaan ja valmistelemaan erilaisia 4-24h matkaparkkivaihtoehtoja kaupungin keskustaan ja myös Ristiinan, Anttolan, Otavan, Haukivuoren ja Suomenniemen alueille. Jokaisesta näistä taajamista löytyy matkailijalle tarjottavaa, nähtävää, palveluja ja näin lisäämme elinvoimaa.

Mikkelissä 15.3.2021

Jaana Strandman