Puheenvuorot
Täysistunnon puheenvuoro PTK 45/2023 vp Täysistunto Torstai 19.10.2023 klo 15.59—20.00
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varainsiirtoverolain muuttamisesta
Hallituksen esitysHE 64/2023 vp19.41 Jaana Strandman ps :
Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva varainsiirtoveron alentaminen on äärimmäisen tärkeä. Tämän lain osalta kuulemisia ei ymmärrettävästi ole voitu järjestää, koska tieto verokantojen alenemisesta olisi jarruttanut vaihdantaa asuntomarkkinoilla. Nyt tätä ongelmaa ei tule, koska alennettua verokantaa sovelletaan viime torstain jälkeen tehtyihin asuntokauppoihin.
Tämän lain rahalliset vaikutukset ovat 70 miljoonaa verokertymän alenemisena. Tässä on huomioitu ensiasunnon ostajan veroedun poistaminen, mutta ei ole laskettu todennäköisen asuntokaupan kiihtyvyyden vaikutuksia verokertymään.
Ensiasunnon ostajien veroetuus on poistumassa asuntomuotojen neutraalin kohtelun edistämisen vuoksi. Laki on tältä osin tulossa voimaan 1.1.2024. Tästäkin huolimatta ensiasunnon hankintaa tullaan edelleen tukemaan. Asp-järjestelmän kautta vähennetään ensiasunnon ostajan asuntolainaan liittyviä riskejä. Järjestelmää ollaan lisäksi kehittämässä hallitusohjelman mukaisesti. Aloitusikäraja ollaan poistamassa kokonaan asp-säästämiseltä ja korkotukilainan enimmäismäärää ollaan nostamassa. Alhaisempi lainakorko ja maksuton valtiontakaus, jotka pystytään asp:n kautta tarjoamaan, ovat upeita etuja ensimmäistä asuntoa ostaville.
Arvoisa rouva puhemies! Tällä uudistuksella helpotetaan perhekoon suuretessa uuden asunnon hankintaa, kun verotaakka asunnon vaihtamisessa on pienempi. Asuntokauppa on tippunut räjähdysmäisesti, ja siksi uudistus on kaupankäynnin aktivoinnin kannalta erittäin tervetullut.
Kiihtyvä asuntokauppa on myös ankkurilla veden pohjaan uponneen rakennusalan kannalta tärkeä. Nimittäin kaupankäynnin kustannusten lasku lisää varmasti kauppojen määrää, mikä taas tasapainottaa rakennusalan haastavaa tilannetta. Suomen julkinen talous kiittää tästäkin hallituksen uudistuksesta. Tämä on järkevää vero- ja talouspolitiikkaa.
Arvoisa rouva puhemies! Olen äärimmäisen iloinen, että varainsiirtoveroa kevennetään. Tämä on todellinen harppaus kohti oikeaa suuntaa. Omistusasuminen ja oma upea koti kera perheen on monien suomalaisten unelma. Nyt moni suomalainen voi ottaa harppauksen kohti unelmiensa asunto-osaketta tai omakotitaloa. Esimerkinomaisesti todettakoon, että 200 000 euron omakotitaloa ostaessa verohyöty uudistuksen ansiosta on 2 000 euroa. Kyseinen summa on todella iso ja merkittävä. Tämä mahdollistaa myös työvoiman liikkuvuuden.
Arvoisa rouva puhemies! Omistamisesta ei pidä rangaista, vaan siihen pitää kannustaa. Tämä hallitus toimii juuri niin. — Kiitos.
Täysistunnon puheenvuoro PTK 44/2023 vp Täysistunto Keskiviikko 18.10.2023 klo 14.00—22.21
Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluista sekä hyvinvointialueiden rahoituksen turvaamisesta
VälikysymysVK 1/2023 vp20.17 Jaana Strandman ps :
Arvoisa herra puhemies! Voihan tätä kutsua aikamoiseksi syysteatteriksi, että keskusta tekee välikysymyksen juuri sotesta, jonka on itse luonut. On jätetty uppoava laiva seuraavalle hallitukselle pelastettavaksi ja itse paettu pelastusveneellä vastuuta oppositioon. Keskustan suunnalta on myös tullut selityksenä tyhjän lapun jättämiselle hallitustunnustelijalle äänestäjien mandaatin puuttuminen.
Hyvinvointialueet ovat aloittaneet tämän vuoden alusta, ja sen vuoksi on tärkeää antaa alueille aikaa sopeuttaa tilannettaan. Kieltämättä rahoitus jäi edelliseltä hallitukselta puolitiehen, ja nyt olemme 1,2 miljardia takamatkalla. Hyvinvointialueiden talousongelmiin on löydettävissä ratkaisuja alueiden omasta kehittämistyöstä. Sote-menot saadaan kuriin toiminnan kehittämisellä, ja sitä työtä tämä hallitus on lähtenyt tekemään. Kaikista tullaan pitämään huolta.
Sosiaali- ja terveydenhoidon ammattilaisten työnjakoa tulee selkeyttää ja työpanos tulee käyttää kunkin ammattilaisen erityisosaamiseen. Lääkärin pitää pystyä keskittymään lääkärin tehtävään eikä tietokoneella kirjoittamiseen. Hoitajat eivät ole kokkeja ja siivoojia, vaan heidän arvokas työaikansa tulee käyttää itse hoitotyöhön. Digitalisaation ja etävastaanottojen sekä kiertävien palvelujen kehittämisessä Etelä-Savon hyvinvointialue, Eloisa, on edelläkävijä. Eri hyvinvointialueiden tulee jakaa hyviä käytänteitä, jotta saadaan vaikuttavia palveluita.
Jatkuva lisärahan lappaminen ei ole kestävä tie. Tärkeää on potilas—lääkärisuhteen jatkuvuus, jolloin hoitoprosessi tulee sujuvammaksi ja potilaslähtöisemmäksi. Lääkärillä menisi vähemmän aikaa potilasta kohden ja tutkimukset kohdentuisivat tarkemmin. Jos lainsäädäntö määrittelisi hoidon jatkumisen turvaamisen, lyhytaikaiset keikkalääkärisopimukset jäisivät pois. Tämä toisi mukanaan perusterveydenhuoltoon satsaamisen, jolloin kalliimpaa erikoissairaanhoitoa pystyttäisiin suitsimaan.
Hyvinvointialueiden tulee tarkastella toimitiloja, työnjakoa sairaaloiden välillä sekä toteuttaa jatkuvaa palvelujen sisällön ja vaikuttavuuden arviointia. Haastan myöskin hyvinvointialueiden talous- ja hankintaosaamista. Kilpailutuksilla on merkittäviä positiivisia taloudellisia vaikutuksia, jos niitä osataan tehdä.
Vuokratyön poskettoman korkeat hinnat kurittavat hyvinvointialueilla kohtuuttomasti. Ongelma on iso ja eriarvoistava eri ammattilaisten osalta. Ministeri Juuso on tähän kiinnittänyt huomiota ja perustanut yhdessä valtiovarainministeriön kanssa työryhmän, joka tähän haasteeseen pureutuu. Tämä vaatii lainsäädännöllisiä muutoksia. Hyvinvointialueiden taloushaasteiden ja hoitajapulan vuoksi vanhustenhuollon hoitajamitoituksen nostoa lykättiin. Näin helpotetaan hyvinvointialueiden henkilöstön riittävyyteen liittyvää painetta.
Arvoisa puhemies! Loppuun on vielä nostettava Liikkuva Suomi -ohjelma ja liikuntaan panostamisen merkitys. Liikkumattomuus maksaa Suomelle miljardeja. Nämä kulut tulevat sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kun kansa saadaan liikkeelle, on sillä pitkällä aikavälillä merkittäviä vaikutuksia myös sote-kustannuksiin. Vanha viisaus "liike on lääke" pitää edelleen paikkansa, ja olenkin äärimmäisen iloinen, että hallitus on tähän panostamassa merkittävästi poikkihallinnollisesti. — Kiitos.
Täysistunnon puheenvuoro PTK 41/2023 vp Täysistunto Torstai 12.10.2023 klo 10.00—2.07
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2024
Hallituksen esitysHE 41/2023 vp19.51 Jaana Strandman ps (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Suomi elää ja kasvaa metsästä. Terveet kasvavat metsät luovat työtä ja hyvinvointia. Tulen Etelä-Savosta, metsämaakunnasta, jossa metsät kasvavat parhaiten Suomessa. Maakunnalle, niin kuin koko Suomelle, metsä on erityisen tärkeä, ja sen vuoksi puun jatkojalostamisen tulee olla elinkeinoelämämme yksi merkittävä tahtotila myös viennillisesti.
Hallitusohjelmaan on kirjattu monia metsään liittyviä, elinvoimaan tähtääviä toimenpiteitä. Tavoitteena on uudistaa rakentamisen sääntelyä puurakentamisen vauhdittamiseksi, kanavoida tki-rahoitusta ja panostaa alan koulutukseen sekä parantaa alan vientimahdollisuuksia. Metsät pidetään omissa käsissämme ja panostetaan EU:n ennakkovaikuttamiseen, jotta metsänomistajien asemaa, metsä- ja sahateollisuuden puun saatavuutta ja Suomen kilpailukykyä ei heikennetä. Helmi- ja Metso-ohjelmia jatketaan, keskitytään aktiiviseen metsänhoitoon ja taataan kestävät hakkuumahdollisuudet. Kysyn, arvoisa ministeri: kuinka metsätaloutta elinvoiman ja viennin lähteenä aiotaan edelleen edistää?
Täysistunnon puheenvuoro PTK 41/2023 vp Täysistunto Torstai 12.10.2023 klo 10.00—2.07
2. Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2024
Hallituksen esitysHE 41/2023 vp20.34 Jaana Strandman ps :
Arvoisa rouva puhemies! Oli erittäin arvokasta kuulla tässä salissa sisäministeri Rantasen esittely sisäministeriön talousarviosta ja napakasta asioiden hoidosta ja kuntoon laittamisesta. Tästä iso kiitos. Juuri tällainen toiminta lisää turvallisuudentunnetta kansamme keskuudessa ja antaa signaalin sille, että Suomeen ei kannata tulla sosiaaliturvalla tai rikoksilla elämään.
Suomen poliisi on väestöpohjaan nähden Euroopan pienin. Suomen poliisi toimii tehokkaasti, taitavasti ja pystyy pysäyttämään rikollisuutta. Tästä esimerkkinä viime viikon merkittävä jengirikollisuuteen liittynyt kiinniotto. Poliisin onnistuneella toiminnalla on ennalta ehkäisevä ja maamme turvallisuutta lisäävä vaikutus.
Hallitusohjelman ja talousarvion linjauksilla poliisien ja viranomaisten toimivaltuudet saatetaan kuntoon. Poliisien määrän kasvattaminen 8 000:een, erityisesti operatiiviseen toimintaan, ja määrärahojen lisäys kahdeksalla prosentilla on perusteltua. Rikostiedustelulainsäädäntöuudistus tulee toteuttaa esimerkiksi rajat ylittävän kovan huumausainerikollisuuden osalta. Tiedonvaihtoa parannetaan, sormenjälki- ja kasvotunnisteita avataan. Tärkeää on ulottaa rikosoikeudellinen vastuu ja keinojen tarkastelu siihen, miten päästään alle 15-vuotiaiden rikollisuuteen käsiksi ja kuinka näitä ongelmia ennaltaehkäistään perhe- ja vanhempilähtöisellä työllä.
Arvoisa rouva puhemies! Maahanmuutto, kotouttamispolitiikka ja -toimet näyttävät epäonnistuneen Ruotsissa. Suomi ei saa ajautua samalle tielle. Tämän vuoksi maahanmuuton määrään ja laatuun tulee kiinnittää huomiota. Tulee osoittaa ja tehdä selväksi, että Suomeen ei kannata tulla yrittämään toimia rikoksella. Jengit ovat maahanmuuttajataustaisia, ja arvion mukaan tällä hetkellä järjestäytynyttä jengirikollisuutta pidetään yllä noin 150 ihmisen voimin.
Kotoutumiskoulutuksessa tulee ohjata ja opastaa yhä vastuullisemmin Suomen kulttuuriin, lakeihin, suomalaisen yhteiskunnan toimintatapoihin ja perusperiaatteisiin. Maassa ollaan maan tavalla ja sopeudutaan siihen sekä ryhdytään työhön tai opiskelemaan.
Perheillä on vastuu lapsistaan ja nuoristaan. Koulu on yhteiskunnan apu perheille. Maahanmuuttajilta tulee vaatia kielitaito, sosiaaliturva tulee kytkeä kielitaitoon, kolmen vuoden jälkeen yhteiskunta ei maksa enää tulkkia, vaan sen jälkeen se tulee maksaa itse. Kansalaisuuden saamisen ehtona tulee olla hyvä kielitaito. Maahanmuuttajan omaa vastuuta tulee korostaa. Nuorisorikollisuuteen tulee kiinnittää erityinen huomio, jossa valistustyön tekeminen ennalta ehkäisevänä on avainasemassa. — Kiitos.
Täysistunnon puheenvuoro PTK 40/2023 vp Täysistunto Keskiviikko 11.10.2023 klo 10.00—22.05
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2024
Hallituksen esitysHE 41/2023 vp20.57 Jaana Strandman ps :
Arvoisa kunnioitettu puhemies! Suomen julkinen talous ei ole tasapainossa. Ongelmat ovat rakenteellisia. Julkisen talouden velka on ylittänyt ja rikkonut EU:n perussopimuksen 60 prosentin viitearvot jo vuodesta 2020 alkaen.
Mikäli talouttamme ei nyt aleta korjaamaan, sitä suurempi velkasotku on siivottavana. Meidän on sopeutettava talouttamme, ja väistämättä se tarkoittaa leikkauksia ja toimintatapojen muutoksia. Tämä on väistämätöntä, kun haluamme pitää kaikki mukana hyvinvointiyhteiskunnassamme, myös heikoimmassa asemassa olevat. Valtionvelan korkokulut ovat 3,2 miljardia euroa vuodessa. Talouteen tehdään nyt ryhtiliike. Erityisen tärkeää on, että pieni- ja keskituloisen palkan asemasta pidetään huolta ja arjen elinkustannukset pysyvät kohtuullisina.
Suomalaisen veronmaksajan etu on vastuullinen talouspolitiikka, ja jokaisen suomalaisen etu on kestävä julkinen talous. Kasvu on hidasta vuonna 2024. Työllisyys heikkenee hieman mutta lähtee kohenemaan vuotta 2025 kohti mentäessä. Inflaatio tulee hidastumaan, jolloin kotitalouksien ostovoima alkaa palautumaan. Kestävän talouskasvun edellytyksenä on pitkäjänteinen tasapainottaminen. Meidän tulee priorisoida ja keskittyä perustehtävien hoitamiseen.
Panostukset osaamiseen ja koulutukseen on merkittävä tehtävä, ja siinä työssä korkeakoulut ovat avainasemassa. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa tulee edistää niin kuin hallitusohjelmamme linjaa. Tämän tarkoituksena on, että talous voi kasvaa uusien teknologioiden keksimisessä, soveltamisessa ja käyttöönotossa, jolloin muodostuu uusia liikeideoita. Näissä jo olemassa olevissa vahvuuksissa ja osaamisessa meidän tulee pyrkiä maailman kärkeen ja sitä kautta kasvattaa vientiämme. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja yrittämisen edellytyksiä. Vaalikauden aikana toteutetaan neljän miljardin euron investointiohjelma, jolla on kestävän kasvun vaikutukset tulevaisuuteen.
Investointiohjelma tekee panostukset työvoiman liikkuvuuteen, saavutettavuuteen, korjausvelan purkamiseen sekä tie- ja raidehankkeiden edistämiseen kaikkialla Suomessa. Investointiohjelma rahoitetaan valtion omaisuutta myymällä, purkamalla listaamattomien yhtiöiden ylipääomituksia sekä tekemällä tuloutuksia. Koko Suomi ja suomalaiset tullaan pitämään mukana.
Kaikkien työkykyisten on tehtävä työtä, ja työnteon tulee olla kannustavaa ja kannattavaa. Työllistymiseen tulee olla joustavat työmarkkinat, jolloin suomalaisilla on aidosti paremmat mahdollisuudet kohottaa elintasoaan ja pärjätä.
Työikäisen väestön pieneneminen ja työn hidas tuottavuuskehitys heikentävät kasvunäkymiä pitkällä aikavälillä. Hallituksen tavoitteena on työllisyys- ja kasvutoimilla saada työllistettyä 100 000 uutta työntekijää. Työllisyysaste on tarkoitus nostaa 80 prosenttiin. Työ- ja opiskeluperäinen maahanmuutto tulee organisoida sujuvammaksi. Suomalaisen työn ja yrittämisen tulee olla etusijalla. Teollisuus tarvitsee koulutettua työvoimaa, edullista energiaa sekä teollisuuden tarpeita kunnioittavia ympäristösäännöksiä. Suomessa on tällä hetkellä työvoimapula monilla aloilla. Samaan aikaan maassamme on lähes 300 000 ihmistä työttömänä. Tämä on yhtälö, joka meidän on ratkaistava. Hallituksen toimet luovat edellytykset julkisen talouden tasapainottamiseen vuonna 2030.
Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on nostaa mahdollisimman moni pois köyhyydestä, parantaa elintasoa, ja työllistyminen on siihen yksi avain kaikille niille, jotka työhön kykenevät. Hallituksen säästötoimista ja leikkauksista tehdään vaikutusarvioinnit, ja ketään ei jätetä. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta tarkastellaan. Hallitusohjelmassa on kirjattuna asunnottomuuden ehkäisy ja ruoka-aputyön tukien vakinaistaminen. Kokonaisuutena on tarkoitus parantaa suomalaisten arkea niin, että köyhyys ja eriarvoisuus vähenisivät.
Hallituksen tavoitteena on kotitalouksien ostovoiman kasvattaminen ja arjen kustannuksien pitäminen kohtuullisena. Kaikista suomalaisista pidetään huolta. — Kiitos.
Täysistunnon puheenvuoro PTK 39/2023 vp Täysistunto Tiistai 10.10.2023 klo 12.01—22.05
3. Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2024
Hallituksen esitysHE 41/2023 vp15.51 Jaana Strandman ps (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tosiasiat pitää tunnustaa. Suomessa on Pohjolan heikoin talous, ja emme ole onnistuneet pienentämään velkasuhdettamme. Velkasuhde on nyt jo yli 70 prosenttia, ja Euroopan unioni on huomauttanut Suomea tästä jo vuonna 2020. Suomi on EU:n seitsemänneksi velkaisin maa. Tähän syynä ei ole Ukrainan sota tai korona, sillä monet muut Euroopan maat ovat onnistuneet velkasuhteen pienentämisessä näistä kriiseistä huolimatta.
Hallitus tekee työllistämisestä ja työllistymisestä kannustavaa ja kannattavaa. Sosiaaliturvaan tehtävät sopeutukset ja työtuloverotuksen keventäminen pieni- ja keskituloisille luovat kannustimet työnteolle. Vain vajaa kolme prosenttia väestöstä kuuluu niihin, joiden tulot laskevat paljon eli yli 10 prosenttia. 49 prosenttia saa lisää, ja 36 prosentin tulot eivät juuri muutu. Vain yritteliäällä työllä voimme turvata hyvinvointivaltiomme peruspalvelut kaikille suomalaisille, joten käydään täällä salissakin yhdessä hommiin ja kasvuun. — Kiitos.
Täysistunnon puheenvuoro PTK 39/2023 vp Täysistunto Tiistai 10.10.2023 klo 12.01—22.05
3. Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2024
Hallituksen esitysHE 41/2023 vp17.41 Jaana Strandman ps (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Maailma on epävakaassa tilanteessa. Turvallisuus tulee nähdä kokonaisvaltaisena arjen turvana. Suomen kansallisen edun turvaaminen on nyt tärkeintä. Maanpuolustustahtoa tulee vahvistaa ja vaalia. Koulutetun reservin ylläpito lisää kokonaisvaltaista turvallisuutta. Moni haluaa olla kehittämässä taitojaan ja tietojaan Suomen puolustuksen parhaaksi. Merkityksellistä on kehittää paikallispuolustusta, jossa hyödynnetään paikallista osaamista ja tietotaitoa.
Puolustusvoimien ja reserviläisten yhteistyö on tärkeää. Myöskin reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen toiminta on turvattava. Myös vapaaehtoisen ampumaharrastuksen edellytyksiä Suomessa on parannettava, sillä omaehtoinen ammunnan harjoittelu palvelee suoraan maanpuolustuksen tarpeita. Tämä edellyttää kattavaa ampumarataverkostoa. Kysynkin ministeriltä: miten reserviläistoimintaa aiotaan jatkossa kehittää, ja mikä tilanne ampumarataverkostojen kehittämisessä on? — Kiitos.
EduskunnanTÄYSISTUNTO 28.9.2023
Asiakohta YLE:n hallintoneuvoston kertomus vuodelta 2022
Puhe Jaana Strandman
Arvoisa puhemies
Ylen toiminta verkossa, radiossa ja televisiossa rahoitetaan Yle-verolla. Ylen liikevaihto vuonna 2022 oli 512 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 2,4%.
Yle-veron määrä vuodessa on 2,5 prosenttia ansio- ja pääomatulojen yhteismäärän 14 000 euroa ylittävästä osasta ja enintään 163 euroa. Veroa peritään täysi-ikäisiltä ja se on henkilökohtainen. Kaikkein vähävaraisimmat on vapautettu maksusta kokonaan. Myös liiketoimintaa harjoittavat yritykset ja yhteisöt maksavat Yle-veroa verotettavan tulon mukaan. On tärkeää, että rahoitusta tarkastellaan ja arvioidaan suhteessa toimintaan ja sen kehittämiseen sekä tehostamiseen.
Määrärahalla rahoitetaan Ylen sisällöt sekä televisiossa, radiossa että verkossa. Vuonna 2022 YLE käytti kaikista varoista 81 % sisältöjen ja palvelujen tekemiseen suomalaisille.
Jokaisen valtionyhtiön perusarvona on oltava yhteiskuntavastuu. YLE toteuttaa yhteiskunnalista tehtävä, josta jokainen suomalainen maksaa. Tämän vuoksi pidän äärimmäisen tärkeänä omistajaohjauksen näkökulmasta sitä, että toiminta on laadukasta, vaikuttavaa ja luotettavaa.
Haluan erityisesti nostaa esille ja keskusteluun median hyvät journalistiset tavat ja julkisen palvelutehtävän onnistumisen. Medialla on merkittävä vaikutus Suomi-kuvaan maailmalla. Media pystyy luomaan uutisoinnillaan positiivista imagoa tai sitten negatiivisuudellaan vaikuttamaan jopa teollisuuteen ja vientiin.
Ylellä on suuri vastuu puolueettoman paikallistason tiedon välittämisessä Suomessa. Jos Ylellä ei ole riittävää paikallistason verkostoa ja toimittajakuntaa, tiedotus jää yksinomaan kaupallisille ja poliittisten puolueiden omistuksessa oleville tiedotusvälineille. Paikallisradio ja aluetelevision lähetykset tulee turvata verovaroin toimivassa Ylessä.
TÄYSISTUNTO 22.09.2023 Asia: Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus
Arvoisa puhemies
Pankkivaltuuston kertomuksessa on huolestuttavaa suomalaisten kotitalouksien voimakas velkaantuminen. Korkea inflaatio syö maksuvalmiutta samoin korkojen nousu lisää lainojen hoitokustannuksia.
Kotitalouksien velkataakka on kasvanut yli kahden vuosikymmenen ajan, kun sitä verrataan oleviin vuosituloihin. Velan suhde on historiallisen suuri.
Suomen painuminen matalaan- jopa miinuskasvuun, pelko työttömyyden lisääntymisestä, ovat uhkia, jotka pyritään hallitusohjelmalla kääntämään kasvun tielle.
Finanssivalvonta osallistui lainsäädännön valmisteluun, joka tuli kesällä voimaan. Se keskittyi uusien asuntoyhteisöluottojen lainakaton laskemiseksi 60 prosenttiin ja asuntolainaluottojen laina-ajan rajaamiseksi 30 vuoteen. Kuitenkin asuntoihin otetut lainat ovat asuntojen hintojen ja vakuusarvojen laskiessa ongelmallisia erityisesti alueilla, jossa väestö vanhenee ja muuttoliike vähentää asukkaita sekä asuntojen kysyntää.
Pitäisikö miettiä tällaisille alueille välinettä valtion toimesta, ettei ihmiset joudu taloudelliseen katastrofiin, jossa menettää koko elämäntyönsä.
Finanssivalvonta on esittänyt kotitalouksien velkarajoitteen käyttöönottoa kotitalouksille. Olisikin järkevää, että pankit määrittelisivät tiukemman euromääräisen katon, jossa varmistetaan nykyistä paremmin lainan saajan maksukyky vaikeissakin olosuhteissa.
Hallitusohjelmassa on monia korjaavia asioita, jotka pitkällä aikavälillä vahvistaa valtion taloutta ja ihmisten taloutta sekä maksuvalmiutta, mutta myös hyvää ja ohjaavaa finanssipolitiikkaa tarvitaan tukemaan hallitusohjelmien toteutumista.
EDUSKUNNAN TÄYSISTUNTO 5.9.2023 Puhe Jaana Strandman
Asia: Vammaispalvelulain siirtäminen
Arvoisa puhemies,
Tämä on minulle tärkeä asia, koska olen työskennellyt 27 vuoden ajan erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kanssa ja myös äitinä arjessa. Vammaispalvelulain tarkoituksena on turvata vammaisten oikeuksien toteutuminen ja palveluiden saatavuus. Keväällä 2023 eduskunnan päättämä vammaispalvelulaki oli valmisteltu vajavaisesti ja kiireellä. Lakiin jäi korjattavaa ja tarkennettavaa ja siksi laki on avattava uuteen käsittelyyn. Haluan korostaa, että voimaantulon siirtämisen tavoitteena ei ole säästäminen. Hallitusohjelmassa uudistuksen vuosittainen kustannusvaikutus nykytilanteeseen verrattuna voi olla enimmillään 100milj.euroa.
Vammaispalvelulain siirto helpottaa muutosten valmistelua, palveluiden järjestämistä sekä rahoitusta hyvinvointialueilla, tietojärjestelmämuutosten tekemistä, vammaispalvelujen tilastointia sekä antaa aikaa lain toimeenpanon valmisteluun.
Soveltamisala on tärkeää määritellä tarkemmin ja rajata, jotta voidaan turvata yhtenäinen soveltamiskäytäntö ja yhdenvertainen palvelujen saanti vammaisille henkilöille tarkoitettuna erityislakina.
Pikaisesti käynnistyneessä lain muokkauksessa on ollut erityisen tärkeää huomioida vammaisten ihmisten ja järjestöjen osallisuus ja aktiivinen osallistuminen. Lisäaika on tarvittu, jotta esitys voidaan valmistella laadukkaasti ja huolellisesti ja siinä pystytään huomioimaan vammaisten henkilöiden ja heidän tarpeidensa moninaisuus. Lausuntokierroksella voimaantulon siirtämistä kannattivat mm. lähes kaikki hyvinvointialueet, THL, valtiovarainministeriö sekä vammaisjärjestöistä mm. Invalidiliitto ja Näkövammaisten liitto.
Vammaispalvelulain voimaantulon siirron aikana vammaisia henkilöitä palvellaan voimassaolevaan lainsäädännön mukaisesti. Tämän lisäksi hallitus kiinnittää erityistä huomiota neuropsykiatrisesti oireilevien lasten palveluihin ja heidän perheidensä tukeen sekä nopeaan diagnosointi ja avun piiriin pääsyyn. Hallitus käynnistää tänä syksynä määräaikaisen ohjelman, jossa panostetaan lasten ja nuorten neuropsykologisten häiriöiden kuntoutukseen ja kuntoutuspalveluihin Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kautta. Ohjelmaan käytetään 20 miljoonaa euroa vuodessa, kunnes uusi vammaispalvelulaki on saatu voimaan. Vammaispalvelut ovat lain siirrosta huolimatta paremmin hoidettuna kuin edellisen hallituksen aikana.
TÄYSISTUNTO 27.6.2023
Puheenvuoro Jaana Strandman
Arvoisa puhemies
Juuret kasvoi maahan sen, kylmän sekä routaisen. Lämmön tunsin kuitenkin, lujuudessa graniitin. Näin kuuluu sanat meille kaikille tutusta laulusta Sininen ja valkoinen; meille tärkeistä väreistä, jotka myös näkyvät yhteisessä hallitusohjelmassamme.
Vahva ja välittävä hallitusohjelma läpileikkaavana toimenpiteenä tulee suoraviivaisesti pureutumaan hallinnollisiin menettelykäytäntöihin ja byrokratiaan. Toiminta- ja palveluprosesseja järkevöitetään, sujuvuutta ja ennakoitavuutta parannetaan. Tässä yhteisessä ohjelmassa ryhdytään kokonaisvaltaiseen vaikutuksien ja vaikuttavuuden arviointiin ja kehitetään toimintoja yhden luukun malleihin. Järjestelmiä uudistetaan ja haetaan digipalveluiden kehittymistä. Kaikki nämä toimenpiteet tuovat kansalaisille arjen sujuvuutta.
Erikoista tässä monta päivää käydyssä keskustelussa on se, että keskustelu ei ole edennyt vaan edelleen täällä huudetaan pienituloisista, vaikka mm. ministerit Purra ja Satonen ovat asian moneen kertaan täällä hallitusohjelman kokonaislinjauksilla perustelleet ja vakuuttaneet kaikista pidettävän huolta. En ole tänäänkään vielä kertaakaan salin vasemmalta puolelta oppositiosta kuullut niitä vaihtoehtoisia taloudellisia ratkaisuja tähän ohjelmaan.
Arvoisa puhemies,
Haluan hallitusohjelmasta nostaa esille kansalaisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi tehtäviä konkreettisia toimenpiteitä, joita ovat mm. seuraavat asiat: järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien kautta tehtävän ruoka-aputyön vakinaistaminen, pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen, keliakiakorvauksen palauttaminen alaikäisiä ja alemman tulotason aikuisia painottaen sekä itsemurhien ehkäisyyn tähtäävät toimet. Erityisesti kiinnitetään huomiota mielenterveyden perustason kehittämiseen ottamalla käyttöön porrasteinen hoitomalli. Edistetään ennaltaehkäisevän ja matalan kynnyksen mielenterveysavun saatavuutta. Omaishoidon kriteerit yhtenäistetään ja työssäkäyvien omaishoitajien omaishoitoa ja ansiotyötä yhteensovitetaan.
Arvoisa puhemies,
Olen erityisen ilahtunut 26 vuotta kasvatus- ja opetusalalla toimineena siitä, kuinka oppimisen perusasiat laitetaan nyt tässä maassamme kuntoon. Oppimisen tukea on tarjolla yksilöllisesti ja lapsen ja nuoren tarpeita vastaavasti. Kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia edistetään jokaisena päivänä. Myöskin perheet saavat tukea vanhemmuuteen. Kouluille annetaan työrauha keskittyä perustehtäväänsä ja kevennetään, suoraviivaistetaan sekä selkeytetään opetushenkilöstön toimintaprosesseja.
Pyydänkin, että me kaikki yhdessä lähdemme toteuttamaan tätä hyvää ohjelmaa.
Täysistunto 22.6.2023 Debaattipuheenvuoro Jaan Strandman
Hallitusohjelma käsittely
Arvoisa puhemies,
Täällä salissa kuulostaa siltä, että hallituksessa ei ole muita kuin perussuomalaisia ja meillähän se sopii Suomen vastuunkantajina ja muutoksen tekijänä mainiosti. SDP:n, Keskustan, Vihreiden ja Vasemmistoliiton puheita kuunnellessa tulee käsitys, että valtion kassassa on ylimääräistä rahaa miljardin edestä. Nopeasti on unohtunut 40 miljardin velka, jota edellinen hallitus kasvatti. On jaettu vappusatasia, joulupukkirahoja ja energiaa on kerrottu tulevan töpselistä ja rahaa seinästä. Tämä touhu ei vaan enää käy!
Tässä keskustelussa eilisestä lähtien selvästi huomaa, että ohjelmaa ei ole luettu tai jos on luettu, sitä ei ymmärretä- eikä varsinkaan ohjelman kokonaisuutta huomata.
Tämä ohjelma on erittäin hyvä meidän Suomemme hyvinvoinnin turvaamiseksi, turvallisuuden, liikenteen, työllisyyden, koulutuksen, teollisuuden kuin TKI-toiminnan osalta sekä myöskin heikompiosaisten ja pienituloisten, joista hallitus tulee pitämään huolen. Nyt suoraviivaistetaan hallintoa, laitetaan asioita tärkeysjärjestykseen ja laitetaan rotia Isänmaahamme. Muutamia asioita nostan esiin: maakuntaveroa ei tule, eläkkeisiin ja toimeentulon perusosan ei kosketa. Toivon tästä salista löytyvän yhtenäisyyttä ja positiivista otetta yhdessä yhteisten asioiden hoitoon. Kiitos!
Eduskunnan Täysistunto 13.6.2023
Puheenvuoro Jaana Strandman
VTV:N ERILLISKERTOMUS VALTION TILINPÄÄTÖKSEN JA VUOSIKERTOMUKSEN TARKASTUKSESTA
Arvoisa puhemies,
Valtion tilinpäätös antaa isossa kuvassa näkemyksen siitä, miten ja millä tarkkuudella kerättyjä verorahoja käytetään valtion taloudessa. VTV on eduskunnan asettama toimielin, joka raportoi ja avaa kansanedustajille monimutkaista ja laajaa valtion taloudenhoitoa. Lisäksi arvioidaan lainmukaisuutta ja valtiontaloutta koskevien sääntöjen noudattamista.
Talouden tuottavuutta mitataan toiminnallisen tuloksen ja kustannusvaikuttavuuden kautta. Raportissa ilmenee juuri tällä keskeisellä alueella puutteita ja niihin toivotaan parannuksia.Virheellisiä menettelyjä, jotka ovat olleet vastoin valtion talousarviota esiintyy kuuden ministeriön toimialoilta.Toimintatapaa ei voi pitää hyvänä, vaikka se näyttää olleen vuosien 2020 – 2022 aikana vakiintunut käytäntö, onneksi ei ole syyllistytty lainvastaisiin toimiin.
Hallituksen vuosikertomuksessa julkisen talouden Valtiokonsernin taloudellinen asema tulisi nähdä kokonaisuutena ja taloudellisen aseman raportointia vahvistaa.
Hallitusohjelmassa 2019 määriteltyä kehyssääntöä ei ole noudatettu vuonna 2022, poikkeamista ei ole vuosikertomuksessa selvitystä.
Arvoisa puhemies,
Valtion velka on kaksinkertaistunut vuoden 2007 tasolta, velkojen korkotaso ja korkojen euromäärä on noussut merkittävästi. Korkojen kasvua ja vaikutusta on kuvattu kertomuksessa suppeasti. Edustaja Tynkkynen toi edellisessä puheenvuorossa esille vaikuttavuuden yhteyden turvallisuuteen.
Vuosikertomuksessa ilmenee, että valtion omaisuuserät jakautuvat osittain myös talousarvion ulkopuolisiin yksiköihin, joten valtion taseasemaa on vaikea arvioida. Riskien hallinta heikkenee, jos ei tunnisteta oikeaa taloudellista asemaa.
Kuten jo aikaisemmin toin esille olisi VM kiirehdittävä kehittää valtiolle konsernitasoinen tilinpäätös, jolloin eduskunta saisi tietoonsa valtion todellisen taloudellisen aseman.
Tulevan hallituksen on kiinnitettävä myös erityistä huomiota omistajaohjaukseen.
Kiitos!
Eduskunnan täysistunto 6.6. 2023
Keskustelu kansalaisaloitteet käyttövoimaverosta ja jakeluvelvoitteestapuheenvuoro
Jaana Strandman puheenvuoro
Arvoisa puhemies
Kansalaisaloitteissa on keskitytty aivan oikeisiin asioihin. Kiitos aloitteiden tekijöille autoilun kustannusten hillitsemiseksi.
Käyttövoimavero ei ole enää perusteltu ja oikeudenmukainen eikä ajankohtainen, koska dieselpolttoaineiden hinnan edullisuus ei ole enää peruste käyttövoimaverolle. Polttoaineiden hintakehitys maailmalla ja dieselpolttoaineen valmisteveron merkittävämpi korotus muihin polttoaineisiin nähden sekä lisäksi hintaa nostava velvoite dieselpolttoaineeseen lisättävästä biojakeluvelvoitteesta on nostanut ajoittain dieselpolttoaineen hinnan yli bensiinin hinnan.
Käyttövoimavero on ylimääräinen vero dieselkäyttöisten autojen käyttäjille, joita erityisesti maaseudulla harvaan asutuilla pitkien etäisyyksien alueilla käytetään. Elinvoiman kannalta merkittävää on ettei, pk- ja yksinyrittäjien, rakennus-, huolto- ym. palvelu alojen toimijoiden toimintaa vaaranneta lisääntyvin kustannuksin. Kyseiset toimialat käyttävät dieselkäyttöisiä autoja työvälineenään. Työ tulee olla kannattavaa ja kannustavaa. Käyttövoimavero ja sen määrittäminen on Suomen omaa lainsäädäntöä, johon tässä salissa voidaan vaikuttaa.
Ilmastopäästöjä rajoittavaksi toimenpiteeksi säädetty ja suunniteltu biojakeluvelvoite nostaa kohtuuttomasti pumppuhintoja. Dieselpolttoaineen osalta biojakeluvelvoitteen korotusehdotukselle ei ole määritelty ylärajaa. Se ei kuitenkaan tulisi ylittää nykyistä käyttövoimaveron määrää vaan päinvastoin. Päästöjen osalta pitää myös huomioida, että dieselkäyttöisten autojen keskikulutus on alhaisempi kuin bensiini- tai jopa hybridiautoissa. Sähköautojen kalliimmat valmistuskustannukset tasoittavat myös väitettyjä ilmastopäästöjen kokonaishyötyjä. Joissakin tutkimuksissa on todettu, että pitää ajaa 200 000 km ennen kuin hyötysuhde muuttuu sähköautolle edullisemmaksi. Sähköauto on nykyhinnoiltaan liian kallis hankinta suurelle osalle Suomen talouksia. Ei pidä luoda polttoaineverojen ja jakeluvelvoitteiden lisäävillä hinnoilla lisää ahdinkoa perheille jo jotka muutenkin elävät tiukkaa taloutta ja kärsivät korkeista elinkustannuksista.
Arvoisa puhemies
Voidaan kysyä, onko liian vähillä tutkimuksilla lähdetty määräämään jakeluvelvoitetta, joka nostaa polttoaineiden hintoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Kun kaikkien ns. biopolttoaineiden energia- ja ainetaseet ovat tutkijoiden mielestä meillä ja globaalisti negatiivisia. Pitää myös selvittää biopolttoaineiden polttokaasujen lopullinen hyöty ja haitta ilmastolle.
Toivon, että valmistuvaan hallitusohjelmaan löytyy tähän asiaan hintojen nousua estävä ratkaisu, joka tukee koko Suomen liikkumis- ja asumismahdollisuuksia arjessa.
Jaana Strandman
kansanedustaja
Puheenvuoro Edustaja Strandman Eduskunnan täysistunto 2.5.2023 Asia:
Ylen: n hallintoneuvoaston vuosikertomus 2022 lähetekeskustelu
Arvoisa puhemies,
Ylen tehtävä on välittää ajankohtaista tietoa, tapahtumia ja oppimateriaalia sekä viihdettä suomalaisille. Täällä salissa on tuotu esille Ylen merkitys kulttuurin näkökulmasta.
Näyttää kuitenkin siltä, että toiminta on laajentunut alueille, joissa se kilpailee kaupallisten toimijoiden kanssa.
Edustaja Keskisarja ja Seppänen pitivät juuri erittäin hyvän puheenvuorot tarpeesta tarkastella Yleä kokonaisvaltaisesti. Tätä väistämättä on tehtävä kriittisesti.
Se ei ole tarkoituksenmukaista, että verorahoilla kilpaillaan ja heikennetään markkinoilla olevien muiden kaupallisten yritysten liiketoimintaa.
Ylen täytyy suoraviivaistaa toimintaansa, keskittyä tarjonnassaan tärkeimpiin tehtäviinsä ja kohdentaa resurssejaan niiden suuntaisesti. Ylen tulee sopeuttaa toimintakulujaan ja osallistua säästötalkoisiin. Kohtuuttomasti kasvanut kulurakenne ei näy ohjelmien laadussa. Kustannussäästöt tulee käyttää kokonaisuudessaan YLE-veron laskemiseen veronmaksajille.
Kansanedustaja Jaana Strandmanin Vappupuhe Mikkeli Kirkkopuisto 1.5.2023
Julkaisuvapaa klo 12.30 jälkeen
Hyvää päivää Mikkelin Kirkkopuistoon!
On suuri ilo ja kunnia olla täällä Teidän kanssanne juhlimassa Vappua, suomalaisen työn ja kevään juhlaa. Vappu on päivä, jolloin voimme pysähtyä arjen keskellä ja katsoa ympärillemme; tunnistaa ne asiat, jotka ovat olennaisia yhteiskunnassamme hyvinvoinnille ja kehitykselle.
Olen Jaana Strandman, uusi kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Mikkelistä. Toimin myös Etelä-Savon hyvinvointialueen ja Maakuntaliiton hallituksissa.
Tänään haluan tuoda näkemyksiäni viidestä merkittävästä teemasta, jotka ovat erityisen tärkeitä: turvallisuus, talous, työnteko, koulutus ja hyvinvointi.
Turvallisuudessa NATO-jäsenyys tuo lisätakuita maamme ulkoiseen turvallisuuteen. Tirvallisuuden jatkossakin varmistaa omat vahvat puolustusvoimat, joiden valmiutta on vahvistettava tekniikkaa ja aseistusta päivittämällä sekä reserviläisten koulutuksella. Sisäinen turvallisuus on suomalaisen arjenturvaa kadulla, liikenteessä, työpaikalla, sote-palveluissa ja ihmisten kesken. Ennaltaehkäisevien toimien lisäksi meidän varmistettava riittävät resurssit poliisille ja pelastuslaitokselle.
Parhaillaan on menossa eduskuntavaalien jälkeiset hallitusneuvottelut, joihin perussuomalaiset on kutsuttu mukaan. Perussuomalsiet menestyivät eduskuntavaaleissa erinomaisesti. Me perussuomalaiset haluamme pelastaa suomalaisen hyvinvoinnin tasapainottamalla valtion velkavetoista taloutta sekä luoda paremmat edellytykset työn tekemiseen ja yrittäjyyteen.
Talouden tasapainotus edellyttää suoraviivaista kokonaisuuksien hallintaa ja asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen. Ylisuuret julkisen sektorin rakenteet vievät elinvoiman edellytyksiä ja siksi niitä tulee tarkastella kaikilla kunnallisilla ja valtion hallinnon aloilla. Tämä on poliittista vastuunkantoa. Verotus tulee kohtuullistaa työntekijöille, pk-yrittäjille, eläkeläisille ja omaishoitajille sekä lapsiperheille. Sähkön, polttoaineiden ja ruuan hinta tulee alentaa, jotta elinkustannukset ovat kohtuulliset ja ostovoima säilyy.
Koulutus on hyvinvoinnin ja sivistyksen kivijalka. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulee keskittyä perusasioihin lapsi ja nuori kokonaisuutena huomioiden. Tukea tulee antaa yksilöllisesti ja perheiden arkeen kokonaisvaltaisesti paneutuen. Elinvoiman kehityksen kannalta on äärimmäisen tärkeää toisen asteen koulutus, jonka tulee kouluttaa työvoimaa alueen tarpeisiin niin yksityiselle kuin julkiselle sektorille sekä yrityksien tarpeisiin. TKI-toimintaa tulee harjoittaa yliopistojen lisäksi ammattikorkeakouluissa ja ammattikouluissa sekä opistoissa. Tulevaisuuden osaaminen tehdään koulutuksella.
Kotimainen maatalous on huoltovarmuutemme ylläpitäjä ja perusta. Vahvuutemme tulee olla omavaraisuus tässä maailmantilanteessa, jossa nyt elämme. Viljelijät ja tuottajat kamppailevat kannattamattomuuden äärirajoilla. Liian alhaiset tuotantohinnat ja tuotantopanosten hinnannousut ovat ajaneet tila konkurssien partaalle. Tulevan hallituksen on turvattava erilaisin toimenpitein ja tukipakettien muodossa huoltovarmuus puhtaan ja kotimaisen ruuan saatavuudessa. Tukipaketissa tulee huomioida rahoitus tuottajahintoihin, sujuvaan tiestöön, etäyhteyksien toimivuuteen, sähkönsiirtomaksuihin, polttoaineveroon. Maatalousyrittäjien peruspohjahinnat tulee kirjata lakiin.Viljelijöiden, tuottajien ja erityisesti vähittäiskaupan välille on löydyttävä ratkaisu kannattavien tuottajahintojen saavuttamiseksi. Ruuanjalostusarvoa on myös kehitettävä ja tästä esimerkkinä on Itä-Suomessa Saimaa-tuotemerkki ja Euroopan ruokapääkaupunki-hanke. On myös pystyttävä vaikuttamaan EU:n sääntelyyn ja byrokratiaan, etteivät ne heikennä Suomen maa- ja metsätaloutta. Tahtotilamme on oltava puhdas lähiruoka ja maatalousyrittäjien elinvoimaisuus. Maaseudun asioissa on uskottava yksityiseen yrittäjyyteen ja paikallisiin toimijoihin ja toimintamalleihin.
Vuoden vaihteessa ovat aloittaneet uudet hyvinvointialueet ja niin meillä Etelä-Savossakin Eloisa. Keskeinen uuden hyvinvointialueen perustehtävä on yhdessä kuntien ja eri järjestöjen sekä yhdistyksien kanssa
tehtävä ennaltaehkäisevä työ. Tavoitteena palvelulupauksessa tulee olla asukkaiden sujuva arki jokaisessa tarkastelussa ja päätöksessä. Mitä paremmin pysymme toimintakykyisinä vauvasta vaariin,
sitä paremmin pystymme turvaamaan hyvinvoinnin alueellamme ja välttämään sosiaali- ja
terveydenhuolloin kuormittavuutta. Tasa-arvoiset peruspalvelut lähipalveluina ja asukkaiden
hyvinvoinnista huolehtiminen tulee hoitua kokonaisuutena myös pienemmissä kunnissa. Pelastuspalvelujen säilyminen pienemmissä kunnissa sopimuspalokuntina on turvattava. Omaishoito, vammaispalvelut, mielenterveydenpalvelut, oppilashuolto ja ikäihmisten kotona asumisen turvaaminen sekä yksinäisyyden poistaminen ovat erittäin tärkeitä asioita, joita haluan olla tukemassa.
UKK-instituutin tuoreiden laskelmien ja liikuntaraportin tuloksien mukaan liikkumattomuus aiheuttaa vuosittain yli 3miljardin euron kustannukset. Kaakkois-Suomessa suorat liikkumattomuuden kustannukset ovat noin 100milj.e/vuosi. Suomen kansa liikkuu liian vähän. Tämä merkittävä yhteiskunnallinen ongelma tulee ottaa valtiovallan ja hyvinvointialueiden tasolla vakavasti ja vastuullisesti sekä tavoitteellisesti. Liikkumattomuudella on suora yhteys henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen, erilaisiin kansansairauksiimme ja sitä kautta mm.työuran pituuteen. Haaste vaatii suoraviivaista, samanaikaista ja poikkihallinnollista yhteistyötä sekä tulevan hallitusohjelman vahvaa linjausta. Toimintatapojen muutos on välttämätöntä pikaisesti.
Hyvät kuulijat
Minulle on myös erittäin tärkeää turvata Itä-Suomen ja Etelä-Savon asumiskelpoisuus tulevaisuudessakin. Alueemme on muuttotappiollinen, mutta vastaavasti olemme vapaa-ajan asutuksen kärkialueita Suomessa. Kesäkaudella väkimäärä kolminkertaistuu. Alueellamme on paljon vahvuuksia, kuten maakuntastrategiassa on linjattu; metsä, vesi ja ruoka ovat keihäänkärkiämme. Puhdas, vesistörikas ja maaseutumainen luontoympäristö sopii vapaa-ajan asumiseen, etätyön tekemiseen ja matkailuun erinomaisesti. Vapaa-ajan asumisen ja matkailun aluetaloudelliset tuotto on kasvanut yli 400 miljoonaan ja viipymä kesäasunnoilla on 120 vuorokautta vuodessa. Alueelle tarvitaan kehityskelpoisia ideoita, pääomaa ja rohkeutta viedä ne toteutukseen. Etätyön ja monipaikkaisuuden edistäminen tuo elinvoimaa. Kaksoiskuntalaisuutta tulee edistää lakimuutoksin. On tärkeää, että joustavalla kaavoituksella voidaan asumismuotoa vaihtaa vapaa-ajan asunnoista ympärivuotisiin.
Alueemme yritykset koostuvat pääosin pienyrityksistä sekä maa- ja metsätalousyrittäjistä. Näiden elinkelpoisuus pitää turvata ja mahdollistaa alueellisen jalostusarvon kasvattaminen. Keskisuurten ja suurten yritysten kehitysmahdollisuudet turvataan joustavilla tontti- ja toimitilaratkaisuilla. Yrityksien sukupolvenvaihdokset tulee onnistua esim. Oppisopimuskoulutuspolkuja edistämällä.
Saavutettavuus on keskiössä alueen kehittymisessä. Valtatie 5 liikennettä sujuvoittavat parannukset on saatettava loppuun. Poikittainen ja alempi tieverkosto tarvitsevat pikaisesti perusparannuksia. Pyrin saamaan hallitusohjelmaan mukaan tiemäärärahoja. Raideliikenne on merkittävä henkilö- ja tavaraliikenteen osalta Saimaan kanavan sulkeuduttua. Savonradan parannusta tulee edistää. Oikorata Lahti-Heinola- Mikkeli tulee ottaa työn alle. Oikorata nopeuttaa ja mahdollistaa alueen pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeksi. Matka-aika lyhenee noin 1h30 minuuttiin. Olen tehnyt oikoradasta valtuustoaloitteen Mikkelin kaupunginvaltuustossa ja ratahankkeeseen ovat myönteisesti suhtautuneet myös Lahti ja Heinola.
Pikaisia parannuksia raideliikenteeseen tulee tehdä myös aamuvuoro palauttamiseksi sekä Haukivuoren tarpeelliset junapysähdykset. Myöskin Savonlinna-Pieksämäki -ratayhteys tulee tarkastella uudelleen.
Onnistuminen edellyttää eri tahojen yksituumaisuutta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Meillä on yhdessä valtavasti osaamista, voimavaroja ja intohimoa, joilla voimme rakentaa kestävää ja menestyvää tulevaisuutta. Vastuullinen arvokas arki tehdään yhdessä!
Hyvää Vappua ja kevättä Teille kaikille!